Erityisopettaja

Erityisopettaja

Lukiossa voi saada erityistä tukea ja ohjausta, jos opiskelija on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoistaan tai jos opiskelijan mahdollisuudet suoriutua opinnoistaan ovat heikentyneet esim. sairauden tai vamman vuoksi. Tuen tarkoitus on antaa opiskelijalle tasavertaiset mahdollisuudet suoriutua opinnoistaan, kokea oppimisen iloa ja saada onnistumisen elämyksiä.

Erityisopettaja kartoittaa opiskelijoiden oppimisvaikeuksia, tekee luki-testaukset ja kirjoittaa luki-lausunnot. Opiskelijan kanssa suunnitellaan ja sovitaan tukitoimet, jotka kirjataan Wilmassa olevaan lukioaikaisen tuen suunnitelmaan. Erityisopettaja toimii myös samanaikaisopettajana oppitunneilla ja pajoissa sekä vetää 3.-4. jaksoissa pidettävän opiskelutaitokurssin. Opiskelutaitojen kehittämiseen voi saada ryhmämuotoisen tuen lisäksi myös yksilöllistä ohjausta.
Erityisopettajalle voi varata ajan Wilma-viestillä tai käymällä työhuoneella.

​Tietoa oppimisvaikeuksista

Apua ja vertaistukea oppimisvaikeuksiin

Usein kysytyt kysymykset löydät tämän sivun lopusta.

Erityisop​ettaja

Satu Törrönen
040 318 4304
satu.torronen(at)kerava.fi
2. krs huone 1.32

FAQ Usein kysytyt kysymykset

1) Milloin minun kannattaa varata aika erityisopettajalle?

Varaa aika erityisopettajalle mielellään hyvissä ajoin ennen kuin olet jäänyt opinnoissa jälkeen tai ennen kuin tekemättömiä tehtäviä on kertynyt runsaasti. Muutama esimerkki tilanteista, joissa kannattaa varata aika:

  • Jos opiskelumotivaatiosi heikkenee tai huomaat jääväsi usein pois koulusta ilman pätevää syytä, varaa aika. Kannattaa selvittää syitä sille, miksei opiskelu yht’äkkiä maistukaan.
  • Jos tarvitset erityisjärjestelyjä kokeisiin (lisäaika, erillinen tila tms.), tule käymään. Erityisjärjestelyjen tulee olla perusteltuja (esim. aiemmin aika on loppunut kesken, hitaus lukemisessa ja/tai tekstin tuottamisessa, häiriöherkkyys tms.). Erityisjärjestelyjen tarve kirjataan Wilmasta löytyvään lukioaikaisen tuen suunnitelmaan. Jos toivot vastaavia järjestelyjä yo-kokeisiin, sinun on pitänyt hyödyntää niitä lukio-opintojen aikana.
  • Jos tarvitset yksilöllistä tukea opintoihin (esim. esseen kirjoittaminen tai ruotsin kielioppi on vaikeaa)
  • Jos tarvitset luki-lausuntoa. Erityisopettaja tekee luki-testauksen ja kirjoittaa yo-kokeita varten luki-lausunnon. Lausuntoprosessi kannattaa aloittaa jo 1. opiskeluvuoden aikana.
  • Jos sinun on vaikea aloittaa tehtäviä tai sinulla on ajanhallinnan ongelmia
  • Jos haluat saada vinkkejä oppimisen tehostamiseksi

2) Miten varaan ajan erityisopettajalle?

  • Voit varata ajan Wilma-viestillä, sähköpostitse tai piipahtamalla työhuoneella (2. krs 2.33)

3) Epäilen, että minulla voisi olla luki-vaikeus. Voiko lukiossa saada luki-testauksen?

Kyllä voi, varaa aika erityisopettajalta. Testauskertoja voi olla useampi, yleensä tarvitaan kaksi. Lausuntoa varten erityisopettaja myös analysoi sinun tuottamiasi erilaisia tekstejä: äidinkielen esseitä, reaalikokeiden Abitti-vastauksia, kielten kokeita. Näin paljastuu se, millä eri tavoin luki-vaikeus näkyy, kun kirjoitat (tyyppivirheet, rönsyily/tekstin niukkuus, strukturoinnin vaikeus, sananlöytämisen vaikeus tms.). 

Lausuntoon tarvitaan vielä min. kahden opettajan kommentit siitä, miten luki on tullut esiin oppitunneilla ja koetilanteissa. Lausunto tehdään sähköiselle lomakkeelle ja rehtori huolehtii sen lähettämisestä Ylioppilastutkintolautakunnalle (YTL)

4) Koulu sujuu minulta muuten hyvin, mutta kielissä ja kieliopissa on vaikeuksia. Mistä voi olla kyse?

  • Varsin yleistä on, että lukihäiriö ilmenee juuri hankaluuksina vieraissa kielissä, mahdollisesti myös äidinkielessä (ainakin joillakin osa-alueilla).
  • Mikäli kielissä arvosanat jäävät merkittävästi muiden aineiden tasosta, kannattaa lukihäiriön mahdollisuus selvittää.
  • Selitys voi löytyä myös työskentelytavoista ja kiinnostuksen suuntautumisesta. Kielten opiskelu vaatii mm. säännöllistä, omatoimista työskentelyä ja huomion kiinnittämistä rakenteisiin. "Kielioppikielen" hallinta on myös hyväksi; näin pystyt itsenäisesti hyödyntämään oppikirjoja ja muuta materiaalia. Mikäli vieraassa kielessä on (eri syistä johtuen) hatara pohja, se voi aiheuttaa vaikeuksia lukiossa. Ohjausta ja tukitoimia hyödyntämällä ja opiskelutekniikkaa kehittämällä kielitaito voi kohentua paljonkin.

5) Lukeminen on minulle todella vastenmielistä. En jaksa keskittyä. Mitä voin tehdä?

Selvitä ensin, mistä vastenmielisyys johtuu. Koemme yleensä vastenmielisiksi asioita, joissa meillä on vaikeuksia. Jos lukeminen on hidasta ja/tai epätarkkaa, rivit pomppivat silmissä eikä tekstistä tahdo saada selvää, on siihen yksi mahdollinen selitys: luki-vaikeus.

Kokonaan ei voi olla lukematta. Voit keventää luku-urakkaa kuuntelemalla äänikirjoja. Fiktiota saa hyvin äänimuodossa omasta kotikirjastosta. Oppikirjoja – ja toki fiktiotakin - voi taas ladata puhelimeensa tai tietokoneelleen Celia-kirjastosta. Tarvitaan Celia-tunnukset, jotka saa kirjastosta sekä jokin peruste äänikirjojen käytölle. Yleisin peruste on luki-vaikeus.

Lukeminen tai vaihtoehtoisesti tekstin kuuntelu kehittää monia opiskelussa tarvittavia valmiuksia, kuten sanavarastoa, mielikuvitusta, keskittymis- ja päättelykykyä ja pitkäjänteisyyttä. Etsi mieluinen kirja ja tee lukemisesta/kirjan kuuntelusta rutiinia esim. lukemalla 15 min. päivittäin. Lukeminen tai kirjan kuuntelu voi auttaa uniongelmiin; nukahtaminen on helpompaa. Voit myös lähteä kävelylle ja kuunnella kirjaa kännykästä.

6) Kun luen tekstiä, rivit hyppivät silmissä. Mistä se johtuu ja mitä voin tehdä?

Joillakin lukihäiriöisillä voi olla vaikeaa pysyä rivillä. Rivejä voi jäädä lukematta tai samaa tekstiä tulee lukeneeksi useamman kerran. Luetun ymmärtäminen voi häiriintyä ja sisältöön voi olla vaikea keskittyä. 

Apuna voi käyttää rivin rajaajia. Värikalvon läpi lukeminen voi auttaa myös. Rivin rajaajia ja värikalvoja voi ostaa esim. Oppimisen apuvälinekeskuksesta (Vuorikatu 16 A1 Helsinki).  

Myös viivoitin voi ajaa saman asian. Jos luet tekstiä tietokoneelta, voit ottaa käyttöön MS Word ja OneNote onelinessa syventävän lukuohjelman. Kun otat sen käyttöön ja valitset rivin kohdistus –toiminnon, näkyy tekstistä vain muutama rivi kerrallaan. Syventävällä lukuohjelmalla voit myös kuunnella kirjoittamasi tekstit. 

7) En huomaa kirjoitusvirheitäni. Mitä voi tehdä?

Hyödynnä oikolukuohjelmaa silloin kun se on mahdollista. 

Kun oikoluet omaa tekstiä, kannattaa suurentaa fonttia. Kokeile myös, onko fontilla väliä eli löytyykö jokin fontti, jota on helpompi lukea. Muuta kuitenkin tekstisi vaaditunlaiseksi, kun olet tarkistanut tekstin ja muokannut sitä riittävästi.
 
Oikeus suurentaa fonttia on erityisjärjestely yo-kokeissa, ja sitä pitää erikseen anoa. Kannattaa siis kokeilla, onko fontin suurentamisesta hyötyä.

8) En osaa kirjoittaa pitkiä tekstejä, esseevastauksia ja sellaisia. Mitä voin tehdä?

Pyydä ohjausta opettajalta ja/tai erityisopettajalta. On hyvä tiedostaa, että harvoin tekstin kirjoittaminen koetaan helppona. Siihen liittyy luomisen tuskaa, ehkä epäonnistumisen pelkoakin, mikä voi jarruttaa ilmaisua. Tärkeintä on kuitenkin, että kirjoittaa ajatuksiaan näkyviksi eikä jää odottamaan inspiraatiota.

Olemassa olevaa tekstiä on helppo muokata, ja opettajalta saatavan palautteen avulla oma ilmaisu kehittyy pikkuhiljaa. Palautetta kannattaa pyytää aktiivisesti.

Myös apuvälineitä on lupa käyttää. Apuvälineillä tarkoitan tekniikkaa, joka muuntaa puhetta tekstiksi. Tekstiä voi sitten muokata tarpeen mukaan. 

Jos tarvitset tekstin tuottamista varten omaa rauhaa – suuressa ryhmässä voi olla vaikea keskittyä – pyydä lupaa päästä erilliseen tilaan. Voit myös varata kuulokkeet ja musiikkia, mikäli se helpottaa keskittymistä.

9) Tarvitsen lisäaikaa kokeisiin, sillä melkein aina aika loppuu kesken. Mitä teen?

Keskustele asiasta opettajan kanssa ja pyydä kokeisiin lisäaikaa. Toistuva lisäajan tarve on hyvä kirjata myös lukioaikaisen tuen suunnitelmaan. Ota yhteys erityisopettajaan.

10) Kenelle OP3 eli Taitavaksi oppijaksi –kurssi on tarkoitettu?

Kurssi on suunniteltu erityisesti niille opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia (keskittymisvaikeuksia, hitautta lukemisessa ja/tai vaikeuksia hahmottaa tekstien keskeisiä asioita, vaikeuksia vieraissa kielissä, tuottamisen vaikeuksia yms.). Kurssille voivat osallistua myös sellaiset opiskelijat, jotka haluavat kehittää ja tehostaa omaa oppimistaan.

11) Kuka voi saada erityisjärjestelyjä yo-kokeissa ja miten niitä haetaan?

Erityisjärjestelyjä voi saada eri perusteilla. Luki-vaikeus on yleisin peruste. 

Myös vamman tai sairauden perusteella voi anoa erityisjärjestelyjä. Tällöin tarvitaan lukioaikana hankittu erikoislääkärin lausunto, josta käy ilmi diagnoosi sekä erikoislääkärin suositukset tarvittavista erityisjärjestelyistä. AD/HD, ADD sekä Touretten ja Aspergerin oireyhtymät ovat esimerkkejä diagnooseista, joilla erityisjärjestelyjä on myönnetty.

Myös vaikean elämäntilanteen vuoksi voi hakea erityisjärjestelyjä.

Hakeminen: ole hyvissä ajoin yhteydessä erityisopettajaan. Hän antaa tarkempia ohjeita hakemisesta ja huolehtii sähköisen anomuksen tekemisestä. Erikoislääkärin lausunto skannataan sähköiseen anomukseen. Sitä ei tarvitse itse toimittaa YTL:aan.

12) Minulla on peruskoulussa tehty luki-lausunto. Miksi tarvitsen lukiossa uuden?

YTL haluaa lausuntojen olevan tuoreita, lukioaikana tehtyjä. Lausuntoon täytyy arvioida, onko luki-vaikeus lievä, keskivaikea vai vaikea. 

Aiemmin lievänä pidetty luki-vaikeus voikin osoittautua vaikea-asteisemmaksi, sillä lukio-opinnoissa opiskelija törmää aivan erilaisiin oppimisen haasteisiin kuin aiemmin. 

Toisinkin päin voi olla: aiemmin luki-vaikeus on saattanut haitata opiskelua enemmänkin, mutta oman opiskelutyylin löydyttyä luki ei ehkä enää haittaakaan oppimista kovin paljoa. 

Kaikki lukihäiriöiset eivät välttämättä katso tarvitsevansa lisäaikaa tai muitakaan erityisjärjestelyjä. Lausunto siis päivitetään vastaamaan nykyistä tilannetta.

13) Mikä on lukioaikaisen tuen suunnitelma ja mistä se löytyy?

Lukioaikaisen tuen suunnitelma on Wilmasta löytyvä lomakepohja, johon erityisopettaja täyttää yhdessä opiskelijan kanssa 
  1. sovitut tukitoimet, kuten pajat tai tukiopetus 
  2. tarvittavat erityisjärjestelyt niin koulun kokeissa kuin yo-kokeissakin 
  3. muut yksilölliset opetusjärjestelyt (lukujärjestyksen keventäminen, opiskeluajan pidentäminen yms.).

14) Millaista tukea lukio-opintojen aikana voi saada?

Pääpaino on ryhmämuotoisella tuella. Ryhmässä opiskelija saa samalla myös vertaistukea, esim. kokemuksen siitä, ettei ole pulmiensa kanssa yksin. Ryhmä antaa tukea oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. Samalla opitaan tärkeitä yhdessä toimimisen taitoja.

Ryhmämuotoisen tuen muotoja ovat pajat, joita on säännöllisesti sekä matemaattisissa aineissa että ruotsissa. Pajoissa on paikalla useampi opettaja ja matikassa myös ns. matikkatutorit. Pajoja järjestetään myös äidinkielessä, mutta ei viikoittain. Äidinkielen pajoissa voi tehdä ohjatusti rästitehtäviä. 

Opiskelija voi pyytää aineenopettajalta myös tukiopetusta, mikäli kokee, ettei pajoissa saatu ohjaus ole ollut riittävää.

Opiskelija voi varata aikoja erityisopettajalta yksilöohjaukseen (ks. kysymys 1 Milloin kannattaa varata aika erityisopettajalta).

Ruotsissa, englannissa ja matematiikassa on ns. 0-kurssit, joilla kerrataan peruskoulussa opittuja asioita. 0-kurssi kannattaa valita, mikäli näissä aineissa on ollut aiemmin merkittäviä vaikeuksia. Englannissa on lisäksi hitaammin etenevä ryhmä, joka toteutetaan aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä. 

Tukitoimet suunnitellaan aina opiskelijan tarpeiden mukaan. Joskus tuki on monimuotoisempaa, ja siihen voi kuulua myös oppilaitoksen ulkopuolista tukea. 

Päivitetty 22.08.2019 klo 08:28

KERAVAN LUKIO JA AIKUISLUKIO

www.lukio.kerava.fi

Käyntiosoite
Keskikatu 5
04200 Kerava

Postiosoite
PL 123, 04201 Kerava

REHTORIT

Reh​tori Pertti Tuomi 
040 318 2212

​Virka-apul​aisrehtori Ari Meriläinen
040 318 4241

​Apul​aisr​ehtori ​Anne Schroderus
040 318 2253

OPINTOTOIMISTO

puh. 040 318 2204 tai 040 318 2431
lukio@kerava.fi

Aukioloajat
ma-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00
pe suljettu