Wilman käyttäjätunnukset ja salasanat
Jos sinulla ilmenee ongelmia wilman käytössä, salasanoissa tai käyttäjätunnuksissa, opintotoimistossa opintosihteereiltä saat apua ja tarvittaessa uudet käyttäjätunnukset/salasanat.
Opiskelu lukiossa
Opiskelu lukiossa on nykyisin luokatonta ja kurssimuotoista. Opiskelija voi omilla valinnoillaan vaikuttaa paljon opintojensa suuntautumiseen ja etenemiseen. Tämä tuo mukanaan niin uudenlaista vapautta kuin vastuutakin.
Kurssimäärät
Lukio-opiskelijan tulee suorittaa lukion päättötodistuksen saadakseen 75 lukiokurssia, joista valtakunnallisia pakollisia kursseja on noin kaksi kolmannesta ja loput syventäviä sekä soveltavia kursseja.
Tuntijakokokeiluun osallistuvilla opiskelijoilla valtakunnallisten pakollisten kurssien määrä on pienempi. Valtakunnallisia syventäviä kursseja on vastaavasti opiskeltava enemmän.
Luokattomassakin lukiossa valtaosa opiskelijoista opiskelee kolme vuotta, mutta opintoja voi joko nopeuttaa tai hidastaa. Näistä suunnitelmista tulee neuvotella opinto-ohjaajan kanssa.
Jaksot, kurssivalinnat ja kokeet
Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon, jossa opiskellaan opiskelijan omiin valintoihin perustuen tavallisesti 5-7 kurssia. Kunkin jakson lopussa on ns. koeviikko, johon ajoittuu jaksolla opiskeltujen kurssien kurssikokeet. Kurssikertymää ja kurssiarvosanoja voi seurata Wilmasta.
Ensimmäinen opiskeluvuosi
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suositellaan opiskeltavaksi pääosin pakollisia kursseja. Lukiota aloittaessa tärkeimmät valinnat kokevat matematiikan oppimäärän laajuutta (pitkä vai lyhyt matematiikka) ja kielivalintoja.
Keravan lukiossa on mahdollista opiskella pitkä oppimäärä englannissa, ranskassa, saksassa sekä venäjässä ja lyhty oppimäärä ranskassa, saksassa, venäjässä ja espanjassa. Myös joidenkin reaaliaineiden kohdalla kannattaa jo ensimmäisenä vuonna harkita, aikooko niistä opiskella lukioaikana pakollisten kurssien lisäksi syventävät kurssit.
Tuntijajokokeiluun osallistuvien opiskelijoiden tulee päättää, mitä opintoja valitsee ympäristö ja luonnontieteellisten aineiden korista ja mitä vastaavasti humanistis-yhteiskunnallisten aineiden korista.
Toinen opiskeluvuosi
Toisena opiskeluvuonna opinto-ohjelmat eriytyvät entistä enemmän omien valintojen mukaisiksi. Suuri osa opiskelijoista osallistuu joihinkin ylioppilastutkinnon kokeisiin jo kolmannen vuoden syksyllä ja toisen vuoden opinnot tulee suunnitella näitä kirjoituksia silmällä pitäen.
Ylioppilastutkinto
Lukion oppimäärän suorittamisen lisäksi lukio-opiskelijat suorittavat yleensä myös ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinnon kokeet voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle ja kirjoittamansa oppiaineet voi valita vapaammin kuin ennen. Ainoa pakollinen kirjoitettava aine on äidinkieli, jonka lisäksi tutkintoon vaaditaan vielä kolme kirjoitettavaa ainetta. Nämä kolme ainetta valitaan yhdestä vieraan kielen kokeesta, yhdestä reaaliaineen kokeesta, matematiikan kokeesta ja toisen kotimaisen kielen kokeesta.
